Toiminnassa on suunnitteilla keväälle
- eduskuntavierailu kansanedustaja Inka Hopsun vieraaksi 18.3.
- vierailu/keskustelu mormoniyhteisön kanssa
- Arvilaisten kunta- ja aluevaalien ehdokkaiden esiinnostamista (lisätietoja tulossa joten ehdokkaiden kannattaa seurata viestintäämme tarkkaan)
- Artikkelisarja yhdenvertaisuudesta eri uskontokunnissa ja viestinnän monipuolistamista
- Kevätkokous ja kivaa yhteisohjelmaa 26.4. Helsingissä
- 7.-8.6. Puoluekokous Hämeenlinnassa, arvilla tempausta ja yhteistä kokoontumista
- Kaikesta tulee tarkempaa viestiintää kun yksityiskohdat varmistuvat, lämpimästi tervetuloa mukaan!

Ajankohtaista
MIKÄ SE ARMON VIHREÄ OIKEIN ON?
Armon Vihreät (ArVi) on itsenäinen poliittinen yhdistys, osana Vihreät puoluetta.
Uskon vapaus ja uskontojen yhdenvertaisuus ovat asioita, jonka puolesta taistelemme!
Uskon vapaus on Itsestäänselvyytenäkin pidetty perusoikeus, jonka perustuslaki takaa yhdenvertaisena kansalaisille kuuluvaksi.
Oikeudet ja vastuut kulkevat käsi kädessä. Vastuumme on seurata uskon vapautta ennenkaikkea omassa elämässä ja hyväksyä se universaali totuus että uskomuksia ja tapoja ajatella, on yhtä monta kuin meitä sielullisia olentoja on olemassa.
Kukaan ei rakastu pakottamalla, eikä rakkaus Jumalaan ole poikkeus. Suhteemme korkeimpaan on jatkuvassa muutostilassa, vaikka on pohjimmiltaan ajan tuolla puolen, siis ikuinen.
Uskonnot ovat platformeja Jumalsuhteen herättämiseksi taikka syventämiseksi. Samalla kun sielut ikuisina olentoina kehittyvät ns. ”henkisessä evoluutiossa” eteenpäin, olisi uskontojen kyettävä vastaamaan uusien sukupolvien hengelliset tarpeet. Mikäli uskonto ei kykene täyttämään syntynyttä tyhjiötä kansan parissa, tarjoamalla itsepäisesti edellisen aikakauden uskonnollisuutta, uskonto alkaa kutistumaan, kunnes lopulta sillä ei ole enää seuraajia.
Voimme saada uskonnosta inspiraation kadonneen onnen löytämiseen, mutta yhteys sisimpään löytyy sisimmästä itsestään.
Armon Vihreät puolustavat yksilön uskon vapautta ja uskonnollista yhdenvertaisuutta.
Meillä kaikilla on perustavanlaatuinen oikeus ajatella ja tuntea hengen asioista tavalla jonka koemme itsellemme parhaaksi.
Uskon vapauden tiellä, koemme toisinaan yksinäisyyttä. Etsimme syyllisiä hengelliseen ahdinkoon ulkoapäin tai torumme turhaan itseämme, koska olemme erehtyväisiä ihmis-olentoja jokainen.
Ulkopuolelta katsottuna uskontojen väliset kiistat tuntuvat lapsellisilta. Erilaisuuden hyväksyminen on pitkä tie. Jumalan valtakunnassa on useita maailmoita ja monimuotoisuutta lähes rajattomasti, sitä on ihmismielen joskus mahdotonta käsittää.
Uskontoja on useita tämän monimuotoisuuden vuoksi. Sieluina olemme jokainen ainutlaatuisia, kuin lumihiutaleet. Halumme tulla yhteyteen tuon saman Jumalan kanssa on meitä kaikkia yhdistävä ominaisuus.
Kuten puolueet edustavat eri maailmankatsomuksia, uskonnot edustavat monimuotoisten sielujen hengellisiä tarpeita.
Uskon vapautta on mahdoton toteuttaa käytännössä, jos emme pysty hyväksymään henkisessä taivaassa ilmenevää monimuotoisuutta, joka heijastaa maan päälle omia valonsäteitään eri uskomusten muodossa.
Näin ollen uskon vapaus ei ole vain perustuslaillinen oikeus, vaan on olemassa ikuisella tasolla, henkisessä taivaassa. Uskon vapaus ja vapautus itsessään ovat yhteydessä toisiinsa.
Jokainen uskonto jota vilpittömästi seurataan, tulee antamaan hengellsen täydellistymän, jonka kypsä hedelmä Jumalan rakastamisen makea hedelmä. Tämä elämän pituinen matka, matka-evääksi tarvitset kärsivällisyyttä ja Jumalan aiheettoman armon.

Esitän uskon rauhan pahimmat rikkojat karkeasti karikatyyrein kuvaten. Kiihkomieliset ateistit estämässä uskon ilmaisua julkisesti, aivan kuin hengellisyyttä saisi hävetä, kuten kadulle virstaamistakin. Toinen ääripää on uskonnollinen fanaattisuus, siinä ”väärä uskoiset” ja ”uskottomat” saavat hävetä pelkästään että ovat olemassa, sekä tietenkin seksuaalista elämää ja sitä ettei koskaan rukoile tarpeeksi paljon.
Ateistit eivät hyväksy että koskaan rukoilisit, se on heille itselleenkin mysteeri, että miksi se Jumala saa kaikki karvani nousemaan pystyyn, vaikka en häneen edes usko.
Agnostikot taas pähkäilevät olemattomia että ollakko vai eikö olla. Se on vähän kuin avoimessa suhteessa olisi. Koskaan ei voi olla ihan varma kuka on tänään ihmeellisin kaikista!
Agnostikkoja varten on yhteiskunta taidettu rakentaa, Hengellisen elämän valkoinen lihaa syövä hetero mies, valtavirtaa ja kuulut enemmistöön. Anteeksi oli pakko sivaltaa. Te jäätte kaikesta kivasta muuten kokonaan paitsioon.
Uskon vapautta koettelee pyhät kirjoitukset ja joskus nykyinen hallitus. Kyseenalaistaa ei saisi, eikä omilla mielipiteillä ole juurikaan mitään merkitystä. Paras olisi sopeutua, vaikka näkeehän sen ettei sopeudu.
Uskonnollista johtajaa ei kannata arvostella tai tulee taivaallisen isän kädestä että ropisee. Siksi minäkin pyörin vain aiheen vieressä, koskaan kohteeseen osumatta, kuin lumipalloilla heitellen että kuulee kun tuuli viheltää. Uskonnollisten johtajien arvovallassa lepää koko nukkuva seurakunta, ja rakentavakin kritiikki toimii molempiin suuntiin. Pieni ripaus ironiaa mausteeksi, omaa soppaani hämmennän.
Uskonto voi toimia apuna tavoittaa sydämen äänen heikko kuuluvuus. Omatunto on tuon taajuuden hienostunut muoto. Se asuu meissä, siksi kaikkia vastauksia ei voida löytää pyhiä kirjoja. Henkilökohtaisimpiin kysymyksiin saadan vastaukset Jumalan toimittaessa ne suoraan sydämeen. Se on whatsappia vanhempi keksintö, mutta toimii tänäkin päivänä. Pyhistä kirjoista löytyy paljon teoriaa siitä miten tämä kaikki on teknisesti mahdollista. Tajuus toimii huonommin jos uskossa ei olla vapaita. Siksi se uskon vapaus on yksi elämän tärkeimmistä hyveistä.
Armon Vihreät ei ole ohimenevä ilmiö , 10 vuotta jo takana. Ilmoitamme tulimme jäädäksemme ja että tarvitsemme lisää tilaa Suomi-Politiikan ilmatilasta.
Tule mukaan, ja jaa viestiä mahdollisemman monelle. Ole se muutos jonka haluat maailman pian näkevän.
Kirjoittanut Caius Fritz, Helsingissä 8.2.2025