Kirkon virallinen nimi suomeksi on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (engl.
The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints). Käytännön puheessa nimestä käytetään usein
lyhenteitä Kristuksen kirkko ja Jeesuksen Kristuksen kirkko; suomenkielen rakenne tekee nimen
alun erilaiseksi kuin englanniksi. Nimitykset ”mormoni” ja ”MAP‑kirkko” ovat yleisiä, kirkon
ulkopuolelta annettuja kutsumanimiä – kirkon omassa viestinnässä käytetään ensisijaisesti
virallista nimeä, ja tarvittaessa todetaan esimerkiksi, että kirkon jäseniä kutsutaan myös mormoneiksi tai
kirkkoa kutsutaan myös MAP‑kirkoksi.

Tämän haastattelun idea syntyi hauskasta yhteydestä: ArVin 2025 hallituksen jäsen Kristiina
Tuohimaa ja haastateltava Leo Mustonen ovat molemmat tunteneet toisensa pitkään, asuivat
molemmat Lopella, ja toimivat molemmat aktiivisesti Vihreiden paikallisessa toiminnassa. Kristiina
kertoi heidän käyneen monia syvällisiä keskusteluja, joissa hän huomasi heillä olevan paljon
yhteisiä arvoja ja kiinnostuksen kohteita kuten luonto, perhe, positiivinen uskonnonvapaus ja
lähimmäisen rakkaus. Yhteinen arvopohja – erityisesti luonto ja hengellisyyteen liittyvät
näkemykset – loivat luonnollisen pohjan yhteiseen vuoropuheluun, teema, joka jatkuu tässä
haastattelussa.

Leon tausta

Leo kertoi perhetaustastaan seuraavaa. Hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan
viisivuotias. Hän liittyi MAP-kirkkoon kansakoulu-ikäisenä yhdessä äitinsä kanssa,  ja kertoo
olleensa kirkon jäsenenä yli 60 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii vapaaehtoisena lastentyön
ohjaajana. Lisäksi hän on toiminut Vihreiden aktiivina, ja on useamman vihreän yhdistyksen jäsen.
Hän työskenteli pitkään IT-alan yrittäjänä, ja on nyt eläkkeellä.

MAP-kirkko Suomessa

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon (MAP-kirkon) yhteisössä on Suomessa
noin 4 940 jäsentä, ja seurakuntia on 29. Seurakunnat on jaettu kolmeen vaarnaan (Helsinki,
Jyväskylä ja Tampere). Suomen temppeli sijaitsee Espoon Leppävaarassa, ja seurakuntia löytyy
Helsingistä Rovaniemelle. Seurakuntien jäsenten määrä on keskimäärin noin 100 seurakuntalaisen
paikkeilla.

MAP-kirkon keskeiset arvot ja käytännöt

Leo tiivistää MAP-kirkon arvot ja opetuksen seuraavasti:

– Perhekeskeisyys: Perhe on “ikuisen yhteyden” ydin. Temppelissä sinetöidyn avioliiton uskotaan
olevan ikuinen, ja se liittää pariskunnan, ja perheen lapset yhteen tässä ja seuraavassa elämässä.
– Temppelit: Temppelit eli MAP-kirkkojen kirkkorakennukset on suljettu ulkopuolisilta niiden ollessa
toiminnassa, mutta rakennus- ja korjausvaiheessa temppeleihin järjestetään avointen ovien
tutustumistilaisuuksia. Leo vinkkaa, että Tukholman temppeli on tällä hetkellä suljettu suuren
remontin vuoksi. Remontin arvioidaan valmistuvan loppuvuonna 2026, ja yleisölle suunnattu
avoimien ovien jakso on kaavailtu huhti-lokakuulle 2027 ennen temppelin uudelleenvihkimistä.
Internetistä löytyy seurakuntien sivuilta lisäksi usein kuvia temppelien sisätiloista.
– Sunnuntain pyhittäminen: Sunnuntaita pidetään pyhitettävänä lepopäivänä. Tällöin on siten
mahdollista keskittyä hengelliseen elämään ja toisaalta perheen kanssa oleiluun. Haastateltava
kertoi tehneensä työurallaan yrittäjänä pitkää työviikkoa (jopa yli 100 h/vk), mutta hän piti aina
sunnuntain lepopäivänä. Kristiina muisteli, että heidän sopiessaan palaveriaikoja oli sovittu, että
sunnuntaina ei tavattu, sillä se haluttiin pitää lepopäivänä.
– Elämäntapa: Heidän elämäntapansa noudattaa monien suomalaisten arkielämää, mutta he eivät
juo alkoholia, kahvia tai teetä tai polta tupakkaa. Sitä vastoin kaakao, yrttitee tai vaikkapa rooibos-
tee ovat sallittuja.
– Kirkolla ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan kaikki tehtävät kirkossa perustuvat
vapaaehtoistyöhön. Leo painottaa, että kirkko pyrkii opettamaan jäsenilleen johtamistaitoja 12-
vuotiaasta alkaen, ja esimerkiksi piispaksi voi päätyä vaikkapa rakennusmies-taustalla.
– Suomessa toimintaa johtavat kunkin vaarnan johtokunnat, ja kansainvälisesti ylintä
päätäntävaltaa käyttää ensimmäinen presidenttikunta ja 12 apostolia.
– Uskonnollisessa elämässä he lukevat raamatun lisäksi Mormonin kirjaa, joka täydentää
Raamattua. Mormon oli MAP-kirkon mukaan oppinut, joka eli Amerikan mantereella, ja joka taltioi
kirjaan kansansa vaiheita.
– Yksilöllinen pyhäpäivän vietto: Kirkko ei määräile jäsentensä elämää; esimerkiksi jokainen
päättää itse, miten pyhäpäivää viettää.
– Kirkon perinteisiin kuuluu kuukausittainen paasto ja siihen liittyvä paastouhri, jonka avulla
autetaan taloudellisessa ahdingossa olevia sekä tuetaan kirkon avustustyötä eri puolilla maailmaa
– Moni yhdistää MAP-kirkon moniavioisuuteen. Leo korjaa, että moniavioisuus hylättiin kirkon
toimesta jo 1800luvun lopulla. Hän korostaa, että moniavioisuus oli aikansa sosiaalihuoltoa
tilanteessa, jossa naisten uramahdollisuudet olivat hyvin rajatut. Tällä hetkellä on voimassa sääntö,
että jos kirkon jäsen menee naimisiin useamman kuin yhden puolison kanssa edes maassa, jossa
moniavioisuus on sallittua, hänet erotetaan kirkosta. 
– Leo painottaa myös, että kirkon uskon ytimessä on Jeesus Kristus: kirkko ei palvo perustajaansa
Joseph Smithiä, vaan pitää häntä profeettana, jonka kautta evankeliumi palautui ja Mormonin kirja
tuli julki. Mormonin kirjaa pidetään todistuksena Jeesuksesta Kristuksesta yhdessä Raamatun
kanssa. Kirkko tunnustaa Jeesuksen Kristuksen jumaluuden ja ainutlaatuisuuden Vapahtajana.
Jumaluuden jäsenet (Isä, Poika ja Pyhä Henki) ovat yhtä tarkoituksessa ja tahdossa, mutta erillisiä
persoonia; siksi kirkko ei täysin hyväksy Nikean uskontunnustuksen myöhempiä
kolminaisuusmääritelmiä.

MAP-kirkon jäsenenä Suomessa ja ulkomailla

Leo kertoi, että ei ole kokenut uskonsa takia suoraa syrjintää Suomessa tai Vihreiden parissa
mutta silti moni suomalainen saattaa oudoksua häntä, kun kuulee hänen kuuluvan MAP-kirkkoon.
Voi esimerkiksi käydä niin, että keskustelu uskosta loppuu nopeasti tämän tiedon myötä. 

MAP-kirkko tekee aktiivista lähetystyötä ympäri maailmaa, ja kirkolla on kansainvälisesti noin 16
miljoonaa jäsentä. Kirkolla ei ole erillistä, palkattua paikallispapistoa, vaan seurakuntatehtävät
hoidetaan kutsumuksina. Pappeus annetaan kelpoisille pojille ja miehille tavallisesti 11/12-
vuotiaasta alkaen. Lähetystyö on yleinen palvelumuoto sekä nuorille miehille että nuorille naisille,
ja lisäksi myös vanhemmat pariskunnat palvelevat lähetystehtävissä. Leo on itse ollut vaimoineen
lähetystyössä Suomessa, ja hänen lapsensa esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa. Hän
mainitsi lähetystyön kehittäneen englannin taitojaan ja opettaneen esimerkiksi kommunikointia
yhdysvaltalaisten kanssa, joita kirkon jäseninä on maailmanlaajuisesti paljon.
Kirkko osoittaa kullekin lähetystyöhön hakevalle kohteen, jonne tämä lähtee. Palvelusaika
vaihtelee 18-24 kuukauteen. Haastattelussa sivuttiin myös vallitsevaa maailmantilannetta.
Esimerkiksi Venäjällä MAP-kirkon toimintaa on rajoitettu, mikä vaikeuttaa lähetystyötä ja uskonnon
harjoitusta. Tästä huolimatta kirkko pyrkii tukemaan jäseniään ja lähetystyöntekijöitä haastavassa
tilanteessa.

Keskustelu kääntyi lopuksi tasa-arvoon ja erityisesti seksuaalivähemmistöjen asemaan yhteisössä.
Leo mainitsee osallistuvansa itse mielellään Pride-marssille. Hän lisää MAP-kirkon johtajan
tuominneen julkisesti seksuaalivähemmistöjen syrjinnän, minkä vuoksi hän toteaa, että syrjivä
kirkon jäsen toimii tosiasiassa oman uskontonsa vastaisesti. Vaikka suhtautuminen
seksuaalivähemmistöihin vaihtelee MAP-kirkon sisällä kansainvälisesti, Leo haluaa täsmentää niin
kutsutun ”sodomian synnin” merkitystä. Termillä on historiallisesti viitattu homoseksuaalisuuteen,
mutta Leo muistuttaa Vanhan testamentin osoittavan, että Sodoman synti tarkoitti todellisuudessa
vieraanvaraisuuden puutetta köyhiä ja muukalaisia kohtaan. Yritys raiskata muukalaiset oli yksi
vihamielisyyden muoto, mutta synti käsitti laajemmin haluttomuuden auttaa hädässä olevia

Lopuksi

Tämä haastattelu tarjosi mielenkiintoisen näkökulman pienen uskonnollisen yhteisön toimintaan ja
sen näkemyksiin nykypäivän Suomessa. Se korostaa myös, kuinka tärkeää on, että pienetkin
yhteisöt ovat aktiivisia toimijoita Suomen yhteiskunnan rakentamisessa. MAP-kirkko ei sanele
jäsentensä poliittista kantaa, mutta kannustaa jäseniään äänestämään, ja osallistumaan aktiivisesti
yhteiskunnan toimintaan. Kirkko pitää tärkeänä uskonnonvapautta ja uskontojen välistä
vuoropuhelua. 
Leo sanoo, että hänelle usko on parannuksen tekoa ja kasvamista ihmisenä. Hän haluaa seurata
elämässään Jeesuksen opetuksia, ja toteuttaa elämässään lähimmäisen rakkautta ja luomistyön
eli luonnon vaalimista. Usko antaa voimia elämän haasteissa. Tästä esimerkkinä Leo kertoo
parikymppisenä menehtyneestä vanhimmasta lapsestaan. Usko auttoi surun käsittelyssä, ja antaa
toivoa jälleennäkemiseen tämän elämän jälkeen.